Gotlannin muistoihin vielä. Tämä oli ehdottomasti yksi viihtyisimmistä kahviloista, joissa käytiin. Se oli Fåröllä, melkein keskellä ei-mitään, mutta kuitenkin kaikkien turistien (kuten meidänkin) reitin varrella. Aluksi meinattiin jo ajaa ohi, pieni lato pellon reunalla ei näyttänyt kovinkaan erityiseltä.. Mutta onneksi palasimme takaisin (nälkäisiä kun olimme...!) ja nähtiin paikka kokonaisuudessaan. Se pieni lato ei ollutkaan itsessään niin näkemisen arvoinen, mutta niin paljon sitä muuta. Istumapaikan saattoi valita ulkosalta vanhan kivinavetan raunioiden seinustalta tai suojasta, ja olipa myös merinäköalapaikkoja. Riippumatoissa ei ehkä kahvia voinut juoda, mutta mukava niissä oli lepuuttaa selkää. Täällä istuimme pitkään...
Mietin siellä, miltähän paikka mahtaakaan näyttää iltahämärässä, kun nuo kaikki valot syttyvät... Piti ihan googlettaa, että löytäisinkö sellaista kuvaa ja kävin myös ko paikan kotisivuilla, mutta iltavalaistuksesta en löytänyt kuvaa. Se jää siis pelkästään mielikuvituksen varaan...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti