Liikennettä ja ajanlaskuja

Kun ajaa autoa niin paljon ko nyt ajaa, ni koko ajanlasku on erilainen. Se on nimittäin ihan oma maailmansa. Tämä viikko on ollu huomattava taitekohta ajankulussa tästä näkökulmasta. On siirrytty ensinnäkin talvirajotusten aikaan (niimpä, pitää varata enempi aikaa työmatkoihin). Ja sitte on alkanu pitkien valojen aika. Se tarkottaa sitä, että suurin osa matkasta on nii pimeää että tarttee käyttää lisävaloja. Ja sitäki se tarkottaa että sitä ei vielä meinaa muistaa, niiden laittamista päälle ja etenki POIS päältä (anteeksi vaan kanssa-autoilijat, minä häikäisevine valoineni se vaan oon ollu, ajatuksissani ja unenpöpperöissäni). Ja lisäksi tällä viikolla on alkanu uuvuttavien uutisten aika, mikä tarkottaa sitä etten oo jaksanu kuunnella radiota vaan mielummin omia levyjäni. Ja voitte vaan kuvitella kuinka monta kiitosta oon lähettänyt autoradion (ja varsinki sen soittimen) keksijälle. Ei oo parempaa paikkaa kuunnella...

Ja nyt ko tähän autoiluun ja liikenteeseen päästiin, niin pakko kirjottaa muutamalla sanalla siitäki että vaikka kuin liikenteessä pitäis olla viilipyttynä ja pitää tunteet ja muut sisällään, niin ei sille mitään voi että välillä pulpahtaa. Kuvitelkaa ekakski sitä tilannetta, mikä ainaki mulla saa aina sydämen hakkaamaan: aamuruuhkassa moottoritielle liittyminen. Kun on siinä rampissa menossa ja haluaisit kääntyä takasin tai ainaki jarruttaa, mutta et voi, on pakko painaa kaasua ja toivoa ja luottaa että ne toiset väistää. (Joskus mietin että niinhä se välillä on tässä elämässäki, että et voi jarrua painaa vaikka kuin haluaisit, pitää vaan mennä ja luottaa.)

Tai sitte se tilanne (kai yleisempi) ko viereisellä kaistalla tai edessä oleva auto päättää vaihtaa kaistaa tai kääntyä eikä vaivaudu laittamaan vilkkua päälle ja sitte oot ihan hilkulla että ajat sen perään. Ai että ärsyttääkö semmonen ylimielisyys? En osottele sormella ketään enkä varsinkaa halua yleistää, mutta yleensä ne on bemareita tai audeja.

Ja sitte vielä semmostaki ko oot sattunu itte mokaamaan; et huomaa että sulla onki etuajo-oikeus tai ettei sieltä ketää autoja tullu tai jotaki muuta, ja nolottaa kauheesti eikä sulla oo mitää sopivaa käsimerkkiä millä pahotella sitä viereiseen autoon (tää on niin väärin, miksi ei voi olla kansainvälistä "sori"-merkkiä?! Millä sormella se tehtäis ja mihi suuntaan?).

Ko voiski vaan tallustella noita kinttupolkuja ja pitkospuita vaelluskengät jalassa. Ei tarttis näitäkää miettiä, ja muutenki ois paljon yksinkertasempaa.