maanantai 27. huhtikuuta 2015






Nyt, tähän, kuuluisi kirjoittaa runo. Runo valonsäteistä. Valoisista päivistä ja kuoveista. Runo maan tuoksusta, pihasaunasta ja silmuista. Ystävästä. Runo elämäntunnosta. Pitäisi kirjoittaa västäräkkien kosintapuuhista. Järjettömyyksistä ja levottomista öistä. Ja siitä, kuinka harmaasta ryteiköstä voi nousta niin monta aurinkoa.

1 kommentti: